Viikko alkoi sillä, että päästin Pippurin tarhansa viereen aidatulle viheralueelle, jossa en ajatellut olevan rikkakasvien lisäksi juurikaan syömiskelpoista vihreätä ainakaan siinä mittakaavassa että siitä kauaksi aikaa riittäisi. Olin päästellyt Pippuria sinne jo aiemminkin mutustelemaan, ja onhan se tarhassaankin saanut nyhdettyä vihreätä jonkin verran kokoajan, kun n. puolet tarhasta on kuitenkin nurmella. Muutaman yön ylitse se sai siellä olla, ja tulos oli se, ettei se koko sinä aikana ollut koskenutkaan heinälaatikon sisältöönsä, saatika juurikaan vesisaaviinsa ja yhtenä päivänä toin sen täysin piukeana kaasupallona sisälle..great! Sisällä ollessaan ei juurikaan koskenut ruokaan, mikä on täysin epätyypillistä tälle neidille ja mahassa oli ilmaa. Meidän vihreän kausi päättyi siis lopullisesti tältä kesää siihen. Kävelin heinäladon lävitse ja olisin antanut kerrankin P:n syödä vapaasti paalista, mutta ei koskenutkaan siihen. Onnekseni ruoka alkoi maistumaan melko pian uudelleen, heti seuraavana päivänä samainen heinä maistui taas ja mahakin rauhoittui melko nopeasti.
Ennen tätä pientä välikohtausta olin juoksuttanut edellisenä päivänä P:n, ja oikein positiivista liikehdintää oli havaittavissa liinan päässä :) Lähinnä annoin mennä vain käyntiä, mutta muutaman pienen pätkän otin raviakin, ei laisinkaan niin kökköä askellusta, mutta pikkuhiljaa on tarkoitus edetä, eli pääsääntöisesti vain käyntityöskennellen näin alkuun, nyt kun vihdoin sairaslomansa aikana Pippuri on vihdoin oppinut menemään käyntiä rauhassa.. Keväällä ainoa askellajivaihtoehto tuntui olevan laukka, niin tämä on sinänsä erittäinkin positiivinen kehitysaskel.
Eräänä toisena päivänä koitin tallikaverin lampaankarvasatulaa, kun meidän normisatulaa ei vielä tee mieli laittaa selkään, sillä ensi viikolla tarkistamme ko.satulan sopivuuden tämän hetkiseen selän malliin. Lampaankarvasatula osoittautui ihan älyttömän näppäräksi keksinnöksi! Tässä mallissa on paikat jalustimille, mutta niiden varaan ei missään nimessä ole tarkoitus varata painoaan, esim. keventäen ravissa tms, vaan toimivat lähinnä sivuloikkien tms. varalta turvana. Pippuri tuntui ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa selästä käsin oikein hyvältä ja positiiviselta! Venytti hyvin itseään ja askeltaan. Saatoin poistua kentältä aika leveän hymyn saattelemana :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti